keskiviikko 26. elokuuta 2009

Mökin raitti

Mökilleni johtavan tien vieressä on vanha ränsistynyt heinälato. Taustalla oli iso suolle kuokittu kytö, joka nykyisin on istutettu kuuselle, ja taimikko on jo kolme metriä korkeata näremetsää.
Suon takana oli jylhää ikimetsää, joka tämänhetkisen tyylin mukaan on hakattu pois, ja juuretkin on otettu käyttöön.
Hakkuuaukion yläpuolella huuteli kaksi haukkaa.


Läheisellä tiellä oli näkyvissä haukkojen ruokailupaikka. Räkättirastas oli saanut kokea kovan kohtalon.



Mökkini on vanha maalaistalo lähes erämaa olosuhteissa. Metsien hakkuu ympäristössä on kurittanut luontoa, mutta elämä jatkuu.





tiistai 25. elokuuta 2009

Ötököitä ruusuissa

Kuparikuoriainen ja sarvijäärä ovat valinneet viereiset ruokapaikat.
Kukkakärpästen monilukuinen joukko vieraili innokkaasti paikalla.

Hiljainen tuuli huojutteli oksaa Suomen suvessa.


Kukkakärpänen suunnitteli jo uutta ruokapaikkaa.



Kas olisiko tämä albiinokimalainen?




Pian oli taas päivä ohitse, ja kimalaiset visusti pesissään.






maanantai 24. elokuuta 2009

Autokolari

Edessä näkyi outoa liikettä ja ambulanssi. Sivutiellä oli paloautokin.Toisella puolella oli kaksi vaurioitunutta ajoneuvoa. Tuskin sentään mitään pahempaa oli tapahtunut.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Pirunpesä

Speden muistomerkki Pirunpesällä.
Poikkesimme paluumatkalla Pirunpesällä, se on kalliosta löydetty irtomaata täynnä ollut onkalo, jota takavuosina alettiin tyhjentää. Spede Pasasen johdolla siitä tehtiin vieläkin toiminnassa oleva matkailukohde. Paikalla oli myös pieni matkamuistomyymälä, ja nuori opastava kaveri peri viiden euron pääsymaksun.
Monttu on 24 metriä syvä, ja sinne kavuttiin metallisia portaita myöten. Huomasi miten ilma viileni alaspäin mennessä, mutta sammakot viihtyivät mainiosti kosteassa hämärässä.


Näkymä ylhäältä alaspäin montun päällä olevalta ulokkeelta. Alhaalla olevasta lätäköstä kuvastuu taivas.



Veli kiipesi tyttärensä kanssa maakummulle, joka muodostui onkalosta poistetusta maa-aineksesta.




Minä kiipesin vieressä olevaan näkötorniin veljenpojan seuraksi.





Tässä lähempiä tietoja paikalle Spede Pasasesta tehdyssä muistomerkissä.






Paikka oli muutenkin luonnonkaunista kalliota. Teimme pitkän kävelyretken, ja kallio oli kuin asfalttia.







Tässä luolassa kerrottiin olleen joskus asukkaana erään erakon. Luola oli itseasiassa matala kivenkolo, jossa olisi varmasti pystynyt hyvin nukkumaan.









lauantai 22. elokuuta 2009

Saattokulkue

Lähdimme saattokulkueena Koskuelle, toteutimme Äitimme viimeistä toivetta päästä sinne Isän viereen pitkästä aikaa.
Koskuen seurakuntatalon pihassa oli kauniisti hoidettu kukkamaa.

Aleksi pestautui kanttorin apulaiseksi.


Koskuen kirkko on vanha, mutta kaunis kyläkirkko.



Sen pihasta on suora näköyhteys Koskutjärvelle.





perjantai 21. elokuuta 2009

Keskikesän ruusuja

Olin tullut taas monen vuoden tauon jälkeen Ähtäriin kesä ja heinäkuun vaihteessa juhlaa. Tauko johtui vakavasta sairaudestani, josta nyt kuitenkin olin selviämässä taas kuntoon. Mökkini seinustalla on tämä ikivanha ruusu. Se kitui, ja siinä oli vaan yksi kukka, joka heti kuvan jälkeen tipahti pois. Poikkesin veljeäni moikkamassa. Hän ajeli Aleksin kanssa nurmikkoa.

Hänellä on pieni suihkulähde.


Ja tontin reunassa on todella kauniita juhannusruusuja.



Läheisissä puissa on myöskin käytettyjä koteja lintusille.




Tämä ruusu kimalaisineen löytyi Aluesairaalan parkkialueelta, kun olin täyttämässä viimeistä velvollisuuttani Äidille.






torstai 20. elokuuta 2009

Kesäyön mökkimaisemat

Sain ajatuksen kuvata myös yöllä, kun näin repaleisen metsän ja tulipunaisen taivaan. Tämä maisema puhutteli Minua ja pysäytti hetkeksi ajatuksiin.
" Hyttynen hyrisi hämärän renki,"se oli täyttänyt vatsansa ja lepäili tyytyväisyyttä uhkuen ikkunan pielessä.

Navetan katto saisi kesän jatkuessa uuden sadetakin. Nyt sekin halusi tulla kuvaan hämärässä.


Olin tehnyt uudet portaat ja käsivarret kuumottivat mäkäräisten puremista. Aavetalon nurkka on pelkkää harhaa, sillä päivällä on kaikki toisin.



Eteisen ikkunasta heijastuu juhannusruusut. Taas paistaa päivä ja Minun taloni hekumoi auringossa.





keskiviikko 19. elokuuta 2009

Vasamalampi

Mistähän lienee lampi nimensä saanut? Lampi on pieni ja mutainen. Se on yhteydessä Ähtärinjärveen pienen puron kautta, ja siellä on myös kaloja. Rannoilla kasvaa kaislaa ja lumpeita. Kahdellakin eri mökkinaapurilla on maa-alue lammen rannalla.
Sattui sopiva sää hyville valokuville.

Mökkinaapuri on rakentanut pienen idyllisen saunan lammen rannalle.


Saunan viimeistely oli vielä vähän kesken, mutta sain kuulla, että ulkopuolelta lämmitettävä kiuas oli antanut hyvät löylyt.



Vielä kerran ojensin kameran linssin autereiselle lammelle.
Korvassa inisi hyttynen, ja sammakko hyppeli laiturin vieressä.