Turun linna

Matkan keskeinen kohde oli tietenkin Turun Linna, jossa olin vieraillut joskus kauan sitten ennenkin.

Turun Linna on ylväs historiallinen kohde jota on sodissa pommitettu ja kansan ylpeys on nostanut sen yhä uudelleen entiseen loistoonsa.

Tosi vanha ovi jonka eteen on pakko pysähtyä lukemaan historiaa jota aika itse kirjoittaa.

Linna on kokonaan kertomusta Ruotsin vallan ajoista.

Olisiko kuvassa Kustaa Adolf II?

Oppaamme kertoi asioista seikkaperäisesti.

Lähiseutujen kirkot ovat luovuttaneet näytteille historiallisia taideteoksia.

Ne kertovat raamatun historiasta sellaisena kuin se on koettu satoja vuosia sitten.

Kehityksen vauhdittamiseen tarvittiin teräaseita joilla nujerrettiin Suomalainen nuijasodan sankari Jaakko Ilkka, joka oli ollut vankina Turun Linnassa, mutta karkasi sieltä.

Kuningaskin oli vain ihminen. 

Hänellä oli kuitenkin ihan oma vessa.

Monikohan jaksaa lukea tämän pitkän tarinan?

Turun Linna on jokaisen Suomalaisen hyvää perussivistystä sitten kun ensin on lukenut Topeliuksen Maamme kirja.

Nopeasti otin kuvan pääkallosta vitriinilasin läpi.

Meidän on oltava vakavia siitä hyvästä mikä meillä nyt on.

Jokainen sentti maatamme on verellä ansaittu.

Paasikivi opisto

 Seuraava pysähdyspiste matkallamme oli Paasikivi opisto, missä 
tutustuimme opiston  rakennuksiin ja myös ruokailimme opiston tiloissa.

Nurmikolla oli erikoisia tilataideteoksia.

Unikot pihalla olivat juuri kauneimmillaan. 

Lasipalatsi oli entinen kasvihuone, joka oli muunnettu alueen suurimmaksi juhlatilaksi.

Monet juhlalliset häät on täällä vietetty, mutta nyt kun oli hellettä paikka oli erittäin lämmin.

Nykyaikainen golfkenttä oli rakennettu kartanon pelloille.

Kauniit kukkaset ja suihkualtaat ympäröivät linnaa.

Paasikivi opisto yhdistetään yleensä oikeistolaiseen ja kokoomukselaiseen  ideologiaan.

Meille kuitenkin kerrottiin että kaikenlaisesta politiikasta on yleensä luovuttu.

Opiston päärakennus on kuitenkin hieno rakennus ulkoapäin.

Humppilan lasi

Poikettiin erään linja-autoretken yhteydessä  Humppilan lasissa.

Siellä valmistettiin hienoja lasiesineitä ihan yleisön nähden.

Tuotteet olivat pääasiassa koristeesineitä ja ostin itsekin jotakin pientä.

Valtavan uunin suuaukko oli vähän raollaan.  Sen tulisessa hehkussa tehtiin lähes ikuisesti säilyviä tuotteita.

Sitten menimme myymälään, jossa myytiin toki jonkin isomman tehtaan tuotteita.

Muumimukit olivat täälläkin hinnoissaan.

Vanhanaikaiset sokeriastiat ovat yhä uudenaikaisia.

Aivan aitoja Aaltomaljakoita.

Tyylikkäitä ja varmasti laadukkaita patoja, mutta hinta vähän hirvitti.

Matkaan liittyi myös muitakin kohteita joista teen myöhemmin  uutta tarinaa kuvien kera.

Armonkallion portaat

Olin ystäväni kanssa vaihteeksi Tampereella. Oli todella helteinen päivä vaikka ilta jo heittelikin pitkiä varjoja.

Tampereen korkeat paikat ovat olleet jo kauan hyvin asuttuja paikkoja.  Näin on ollut Pispalassa ja Messukylässäkin taloja vieri vieressä ja paljon pitkiä portaita.

 .

Armonkallion portaat ovat usein vain niin piilossa että niitä harvoin edes huomaa.

Harakan poikanen

Se odotteli mietteliäänä emoharakkaa.  Oli kovin helteinen päivä ja olo oli turvaton.

Turvallinen pesä puussa oli jäänyt taakse ja sen täytyi yrittää oppia selviämään itse.

Kotipihan kukkaset

Kunnian näistä kauniista  koko  kesän avautuvista kukkasista saa asunnon edellinen asukas, joka varmasti ihan elämäntyökseen  näitä istutteli..

Hän tuli vanhaksi. 
En henkilökohtaisesti tuntenut häntä, mutta tuntuu kuin hän olisi yhä läsnä näissä pihan kukkasissa.

Ne ovat hieman villiintyneet koska en ole oppinut erottamaan niitä rikkaruohoista. Ostin tänään pitkävartisen haran, mutta en uskaltanut tehdä kovin paljon mitään, koska pelkäsin tuhoavani jotain kaunista.

 Seinänvierellä kasvaa valtavan upeita kieloja.

Nämä puutarhaorvokit pursuavat elinvoimaa.

Nautinto on istahtaa keinuun vienossa kesätuulessa.

Hakojärven maisemaa

 Hakojärvi on pieni raikas järvi Töysässä.

Raikkautta todistaa se, että simpukat viihtyvät hyvin sen pohjahiekassa.

 Järvessä on niemiä, lahtia ja saaria.

Sen ympäristö on vanhaa asutus aluetta.

Kesämökkejä ei ole vielä liikaa.

Hakojärvi on Töysän hohtava timantti, se vaihtaa jatkuvasti väriään joka minuutti.

Vaaksiaiset

Edelliskerralla olin kuvannut hyttysiä.

Nämä vaaksiaiset ovat samaa ryhmää, mutta paljon isompia.

Yllättävää oli se, että pariskunta halusi olla omissa oloissaan ja lähti tandemlennolle.

Hyönteisissä saattaa usein olla naaras isompi yksilö, joten ilmeisesti koiras puolinen on tämä pienempi.

Se on vain juuttunut puolisonsa kanssa vähän epämukavaan tilanteeseen.

Hyttysiä

 Oltiin Sisarenperheen mökillä kylässä.

Ihastuin tietenkin järven pinnalla käveleviin vesikiitäjäisiin, jotka kuitenkin aina pakenivat kun vein kameran linssiä lähelle.

Samaan aikaan  tuli paikalle myös kiusallisen paljon todella verenhimoisia hyttysiä.

 Ohuen kesähousukankaan ne imeskelivät Minusta herkkujaan.

Palkinnoksi sain ottaa niistä mukavia kuvia.

Villa Aalto

 Jyväskylässä aikoinaan tuli poikettua Alvar Aalto museossa. nyt kuulin, että Aalto oli vaikuttanut myös täällä Kauttuallakin.

Tässä itse mestarin suunnittelema huvila.

 Asiaa todistaa myös pieni opaste.

 Maisemat olivat mukavia ja aurinko paistoi.

Kosken kupeessa oli pieni kylä, jossa oli vireätä toimintaa. Vieraita hemmoteltiin selkeillä opasteilla.

Ruukin puisto

Juhlavasti virtasi vesi koskessa kun olimme ystäväni kanssa paikkakuntalaisten opastamalla vierailulla Kauttuan Ruukin puistossa.

Paikallisen ravintolan oven päällä luki vuosiluku 1802.

Talo oli siis rakennettu jo Ruotsinvallan aikaan.

Upea ruokala oli tarkoitettu turistien lisäksi paikallisen tehtaan henkilökunnalle.

Ilma jota hengitimme oli sopivan kosteaa.

Ruokalistalta löytyi sopivaa suuhunpantavaa.