Joulunavaus

Kuukausi enää aikaa jouluun ja sitä on juhlistettu merkittävänä tapahtumana.

Torille oli tuotu monenlaista toimintaa.

Ala-asteen kolmannen luokan oppilaat esiintyivät.

Joulupukki poikkesi paikalla pienempien lasten iloksi.

Ihmiset olivat runsaasti  saapuneet paikalle ja tuttujakin näkyi. 

Pieni pakkanen ei ketään pelottanut.

Lopuksi oli vielä ilotulitus perinteiseen tapaan.

Valkeisen Loman albiinoporo oli myöskin tapahtumassa  mukana.

Rokkapäivä torilla

Paikallisesta lehdestä oli moni huomannut,

 että Ähtärin kaupunki tarjosi torilla hernekeittoa ja paikalla oli kaupunginjohtoa vastaamassa yleisön kysymyksiin.

Rokka oli hyvää ja lämmintä, mutta jäätävä tuuli ja pakkanen sai sormet palelemaan.

Säästä välittämättä oli paikalle saapunut myös monia kauppiaita.

Palvaamon herkut ovatkin tunnettua toritavaraa.

Onneksi on tori ja sen liepeillä viihtyvät ihmiset!

Varmasti ei tässä kylmässä viimassa ole torimyyjänkään osa kovin helppo.

Hernerokka sai kuitenkin vilpittömät kehut yleisöltä!

Valkohäntäpeura

Eläinpuistossa on monia kiinnostavia peuralajeja.

  Valkohäntäpeura on sikäli mielenkiintoinen että se on tuotu vieraslajina Suomeen ja lisääntynyt täällä lajiksi,

 jota tavataan paikoin runsaasti ja sitä myös metsästetään.

 Eläinpuiston peurat viihtyvät yleensä aitauksen takalaidalla, 

mutta nyt onnistuin ottamaan niistä runsaasti lähikuvia.

Valkohäntäpeuraa kutsuttiin aiemmin myös laukonpeuraksi,

 koska sitä alkuunsa oli istutettu Laukon kartanon maille.

Sille on esitetty nimeksi myös valkohäntäkaurista,

 mutta kieliopillinen toimikunta ei ole hyväksynyt ehdotusta.

Oikeasti tämä rohkea ja ihmisestä kiinnostunut kaveri oli vasta vuoden ikäinen vasa.

Minullakin on huomenna aika jalkahoitajalle,

 mutta tämä peuranvasa näyttää huolehtivan sorkastaan ihan itse!

Pikkutikka

Olin kyllä lukenut tällaisesta varpusenkokoisesta tikasta, 
joka kuulemma on aika yleinenkin
mutta ei ollut koskaan osunut ennen silmiini.
Nyt se oli tullut omaan pihaomenapuuhuni! Eläköön!

Koiraalla pitää olla punainen pilkku päässä muuta naaras on aina  mustavalkoinen.

 Kovasti se etsi jotain sateen kastelemasta puun kyljestä.

 Kyllä!!! Tämä on todellakin pikkutikan skandinaavinen muunnos.

Näin todistaa lintukirja selkäkuvioinnin perusteella.

.

Taaskaan ei tarvinnut lähteä kuvaamaan metsään vaan luonto tuli laiskan luonnontutkijan pihaan!

Mökkimaisemat Marraskuussa

Lumet ovat poissa mutta öiset pakkaset ovat muuttaneet maisemaa.

Vanhan navetan taustalla ollut korkea leppäpuska on juuri raivattu ja sen tilalle on jätetty siisti kuusentaimikko.

Olen yrittänyt pitkittää vanhan kivinavetan elämää, johon liittyy todella paljon rakkaita muistoja.

Pienen pellon takana sijaitseva metsä on nykytyyliin kaadettu ja kannotkin nostettu pois.

Tilalle on jäänyt lukemattomia jyrkkäreunaisia monttuja jotka estävät alueella liikkumista.

Lumimarjat näkyvät nyt parhaiten.

Ne ovat pahasti villiintyneet ja rehottavat jo aika häiritsevästi.

Vanha aitta toimi ennen viljavarastona ja sen toinen puoli oli mukava kesäasunto.

Silloin kun isä möi lehmät saatiin taloon peltikatto ja näin sekin on aika hyvin selvinnyt monista vuosista.

 Kauniit kuusentaimet kasvavat pian vauhdilla ja taas varjostavat vielä enemmän maisemaa.

 Ah tätä elämää! 

Luminen Lokakuu

Kesäisten syyskuvien jälkeen tuli vihdoin talvinen muutos.

Omenapuun lehdet putosivat nopeasti ja nähtiin ensimmäinen kunnollinen lumimyräkkä!

Lohduton näky, mutta pian lumi vielä kuitenkin suli pois ja harava heilui!

Taivas oli sininen valkeine pilvineen.

Lumi roikkui terassin katolta ihan kuin talvella.

Lintujen talipallotkin tuli asetettua tarjolle!