Keuruun Pihlajavedellä on myös uudempi kirkko. Se on puusta rakennettu valkoinen, mutta ei kuitenkaan ole ihan uusi vaan rakennettu 1871, jolloin vanha kirkko oli todettu alueen kirkkoväelle liian pieneksi.
Pihlajavesi, samoin kuin muutkin paikat täälläpäin ovat kovasti kutistuneet ja kirkossakävijät vähentyneet, mutta nyt on kaksi kaunista kirkkoa.
Ajat muuttuvat. Elämä on nousua ja laskua. Tänään kirkon ovi oli kiinni eivätkä innokkaat turistit päässeet sisälle kumpaankaan kirkkoon.
Onneksi portti oli kuitenkin auki, jotta päästiin lähemmäksi pällistelemään.
Kirkon vierustalla oli hehtaarikaupalla punaherukkaa viljelevä tila.
Ainekset kirkollisviiniin oli turvattu.
Jossakin oli vielä erillinen vanha hautausmaa, jossa myöskin ystäväni kanssa poikkesin ja tämä rakennus oli ehkä seurakuntatalo.
Pihlajavesi on pieni nykyään vaan pieni taajama Keuruulla, mutta kaikesta näkee että kylän elämä jatkuu vireänä.
Tiet olivat käyneet paikoin vähän kuoppaisiksi, mutta oli niitä huonoja teitä vielä Keuruullakin jonne matkamme jatkui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti