Multian kirkko

Kesä on kulunut varsin nopsaan, mutta tuli sitä käytyä Multiankin vaivaispoikaa moikkaamassa.

Onneksi pääsin ystäväni kanssa tutustumaan Multian isoon puukirkkoon myös sisäpuolelta.

 Alttaritaulu on hyvin vaikuttavan näköinen maalaus.

Urkuparvi on kuin enkeliparvi taivaan sinessä puhaltamassa pasuunaa.

 Multian kirkkoon oli mukava tutustua.

Sammaloitunut kiviaita sensijaan kertoi meille parhaiten paikan historiaa.

Juoksujuhlaa Keuruulla

Nuoret ja vanhat juoksun ja hölkänharrastajat olivat kokoontuneet Keuruun Kurkisaareen mittaamaan voimiaan.

Parhaille oli varattuna tutunomaisia palkintoja.

Täytyi olla riehanpaikka myös lapsille.

Kisamaskottikin osallistui palkintojenjakoon.

Tässä lähdössä suuri joukko miehiä ja naisia. Valkoinen rintalappu oli tarkoitettu puolimaratoonareille ja oranssi kokonaisen maratoonin taittajille.

Suurjuoksija Juha Väätäinen osallistui myös palkintonjenjako tapahtumiin.

Juha on periksiantamattomalla esimerkillään yhä kannustamassa juoksijoitamme parempiin saavutuksiin.

Pieni huumori on aina kuitenkin paikallaan!

Maalin saapuu puolimaratoonin 50 v. voittaja Esko Heinola.

Voittajan on helppo hymyillä!

Ruokaa nasuille

Villisiat ovat luonnossakin euroopassa yleisiä ja ovat aina olleet ihmisten suosimia riistaeläimiä.

 Eräät uskonnot tosin kieltävät jyrkästi jäseniään syömästä sianlihaa.

 Eläinten hoitajalla oli tarjota vähän nasuille välipalaa.

Paikalliset lokitkin tulivat osingolle.

Hyvässä sovussa nasujoukko odotti leipäpaloja.

Porsaat olivat vielä niin pieniä että ymmärsivät eniten emon tissin päälle, mutta olivat jo innokkaasti röhkimässä.

Nasutarha on karu paikka mutta on siellä runsaasti tilaa jos vertaa tuotantosikalaan.

http://sulo-heinola.blogspot.fi/2012/01/villisika.html


http://sulo-heinola.blogspot.fi/2012/03/possutarhan-naakat.html

Pihlajaveden uudempi kirkko

Keuruun Pihlajavedellä on myös uudempi kirkko. Se on puusta rakennettu valkoinen, mutta ei  kuitenkaan ole ihan uusi vaan rakennettu 1871, jolloin vanha kirkko oli todettu alueen kirkkoväelle liian pieneksi.

Pihlajavesi, samoin kuin muutkin paikat täälläpäin ovat kovasti kutistuneet ja kirkossakävijät vähentyneet, mutta nyt on kaksi kaunista kirkkoa.

Ajat muuttuvat.  Elämä on nousua ja laskua. Tänään kirkon ovi oli kiinni eivätkä innokkaat turistit päässeet sisälle kumpaankaan kirkkoon.

Onneksi portti oli kuitenkin auki, jotta päästiin lähemmäksi pällistelemään.

Kirkon vierustalla oli hehtaarikaupalla punaherukkaa viljelevä tila.

Ainekset kirkollisviiniin oli turvattu. 

Jossakin oli vielä erillinen vanha hautausmaa, jossa myöskin ystäväni kanssa poikkesin ja tämä rakennus oli ehkä seurakuntatalo.

Pihlajavesi on pieni nykyään vaan pieni taajama Keuruulla, mutta kaikesta näkee että kylän elämä jatkuu vireänä.

Tiet olivat käyneet paikoin vähän kuoppaisiksi, mutta oli niitä huonoja teitä vielä Keuruullakin jonne matkamme jatkui.

Ilvekset

Ilvekset ovat eläinpuistossa ihan kesynnäköisiä hauskoja kissimirrejä.

Niitä olisi mukava katsella, ellei välissä olisi tiheä aitaus, joka estää lähemmät kontaktit.  

Lisäksi on vielä varoitus joka kieltää työntämästä sormia häkin silmukoihin.

 En vaan voi ymmärtää niitä raakoja metsämiehiä jotka haluavat ampua näitä metsiemme kehrääviä kissajättiläisiä.

Onneksi on eläinpuisto olemassa, jossa ihmiset ja villieläimet ovat sopeutuneet toisiinsa.

Toivoa sopii että sama asia voisi tapahtua myös luonnossa.

Kuvaretkiä ympäristöön: Ilveskissat

Pihlajaveden erämaakirkko

Joskus kauan sitten kuulin puhuttavan Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevasta erämaakirkosta.  

Oli kaunis heinäkuun päivä kun sitten toteutettiin ystäväni kanssa suunnitelma tutustua siihen ja muutamaan muuhunkin lähalueen kirkkoon.

Vaatimamattoman näköinen kivi ja siinä oleva metallilaatta oli 1862-1867 aikana nälkäänkuolleiden ihmisten muistolle.

Teksti oli jo kovin himmentynyt, mutta kuitenkin vielä luettavissa.

Vieressä oli hirsinen suojarakennus jossa lepäsi kirkkovene.

Tällä alueella ne olivat aikoinaan yleisesti käytössä kaikissa kirkoissa.

Pieni puucee kirkon takana oli sisältäkin erittäin siistissä kunnossa ja kertoi siitä että paikasta yhä huolehdittiin.

Monet haluavat järjestää täällä mittaviakin perhejuhlia ja siitäkin isompia tapahtumia varten on pihassa uudempi rakennus, joka toimii tarvittaessa esimerkiksi kioskina.

Jykevä sammaloitunut kiviaita on mukavaa katseltavaa.

Kirkon jykeviä hirsiä oli paikoin uusittukin kuten kuvasta näkyy.

Mukavaa oli poiketa tähän legendaariseen kirkkoon.

Sitä vaan ei ymmärtänyt, miksi kylään oli myöhemmin rakennettu uusi kirkko tämän tilalle?

Ähtäri Zoon uudet kasvot

Viimeinen käyntini eläinpuistossa paljasti että tänä vuonna, jolloin eläinpuisto juhlii olemassaolonsa 40v. tapahtumaa, on siellä tapahtunut melkoinen muodonmuutos.

Heräsi kysymys: Voidaanko tämä hieno kahvila pitää auki myös talvella?

Paikkakunnalle tärkeät henkilöt olivat saaneet tilansa sisäänmenoaulaan ja Pekka Tammilehto alias Topi Sorsakoski oli saanut myös pihalle erillisen näköismuistomerkin.

Myös kunnanjohtaja Väinö Jaakolan näköisveistos siirrettiin kaupungintalolta tänne.

Koko eläinpuiston olemassaolo on suuressa määrin Jaakolan ansiota.

Eläinpuisto tietenkin tulee kehittymään edelleen ja kaikesta näkee että asiaan on vakavasti paneuduttu.

Toivottavasti  vielä parkkipaikalle saadaan asfalttipinnoite.

Sitten täytyy vaan toivoa että perheet ympäri Suomen tulevat näkemään näiden talvisten seutujen eläimistöä ja samalla ymmärrettäisiin vapaana luonnossa elävien eläinten suojelu.

Riikun markkinat

Riikun markkinat olivat jälleen tavanomaiseen aikaan.

Helppo oli huomata että niitä mainostettiin tavanomaista enemmän ja niin ne myös aiheuttivat kovasti tungosta Ähtärin torille.

Kerrankin oli vaikea löytää autolle paikkaa!

Markkinat ovat myös tärkeät siksi että siellä tapaa vanhoja tuttuja joita näkee harvoin.

Niin kävi tälläkin kertaa mutta moni osti myös ruokaa viikonlopuksi.

Aamulla päivä oli kolea ja pilvinen, mutta nopeasti pilvet väistyivät ja puserot vaihtuivat lyhythihaisiin asuihin.

Kirjastokin hyödynsi tilaisuutta ja möi poistokirjoja euron kappalehintaan ja kauppa kävi!

Lapsille oli myös monenlaista mukavaa
poniratsastuksesta alkaen.

Amerikanrautaan oli asennettu häkäpönttö ja se kulki kuulemma koivuhaloilla.

"Ei litraakaan bensaa," totesi omistaja.

Eläinpuiston "Santeri"nalle oli myös lasten suuressa suosiossa.

Kuvassa poikaa vähän jännittää.

Paikkakunnan musikantit esittivät laadukasta ohjelmaa.

Kuten kuvasta näkyy oli nämä melkoiset markkinat!