Poikkesin ystäväni kanssa eläinten hautausmaalla. Siellä ihmisten rakkaat lemmikit ovat viimeisessä lepopaikassaan.
Usein ne ovat olleet tärkeitä perheenjäseniä.
Ihan kuin ihmisiä ja ne ovat osanneet puhuakin omalla tavallaan.
Lumipeitteestään juuri vapautunut alue on täynnä mielenkiintoisia tarinoita.
Valkoisista kivistä on muodostunut särkynyt sydän.
Koira on ollut ystävä tuntemattomassa perheessä.
HEKKU on ollut heidän rakas ajokoiransa.
TELLA on saanut hienon kodin.
1 kommentti:
Voi miten surullista, mutta herkkää.
Kaunista myöskin ,ihana ,että ihmiset muistavat lemmikkiään.
Täälläkin on tuossa lähellä---
Lähetä kommentti