Ahma

Ahma on toisinaan ollut Suomen vainotuin peto. Se on erittäin tehokas  saalistaja ja kilpailee mm. ihmisen kanssa samoista luonnonantimista.

Näin vierestä katsottuna se ei näyttänyt kovin vaaralliselta, joten hyvä jos ahmakin voitaisiin säilyttää edustamassa luonnonvaraista petokantaa.

Poimittuaan ison lihanpalasen kivenkolosta se siirteli sitä innokkaasti paikasta toiseen.

Ähtärin eläinpuisto tarjoaa ahmallekin sopivia virikkeitä ja peto näytti hyvin viihtyvän.

Villisika

Ihan oikeisiin villisikoihin tutustuin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten Bulgariassa, jolloin piti juosta niitä pakoon sellaisella vauhdilla että valokuvatkin jäivät osittain ottamatta.

Nyt Ähtäri eläinpuistossa tunnelma ei ollut yhtä jännittävä.

Siat  tuntuivat viihtyvän hyvin vaikka oli keskitalvi.

Eläinmuseossa Helsingissä olen nähnyt presidentti Kekkosen ampuman villisian täytettynä.  Se oli paljon isompi kuin kuvassa teputteleva porsas ja sillä oli valtavat torahampaat.

Ähtäri tarjoilee villisioilleen luonnonmukaiset olosuhteet ja ne saavat siellä vapaasti tonkia maata. 

Monet metsästäjät haluavat kasvattaa villisiasta Suomeen uuden merkittävän riistalajin.  

Valitettavasti he eivät kuitenkaan halua rauhoittaa sitä koska uskotaan saalista riittävän luontaisten elinolojen parantuessa.

Vuosi vaihtuu

Vuoden vaihtuessa seisomme Euroopan kunniavartiossa, vaikka hyvin tiedämmekin että "Raja railona aukeaa..." muuallekin päin kuin itään.

Euroopan taloudellinen tilanne aiheuttaa maallemme vakavia paineita ja tulevaisuus pelottaa. Velat on aina maksettava takaisin ja monet länsimaat ovat sen kanssa melkoisessa puristuksessa.

Onneksi meillä Suomessa on ymmärrystä.  

Tulevissa presidentinvaaleissa valitsemme kokeneen konkarin johtamaan rakasta maatamme parempaan tilanteeseen.

Kaikkein tärkeintä on muistaa se hinta jonka olemme maksaneet itsenäisyydestämme ja seisoa kunniavartiossa niiden nuorten miesten ja naisten haudoilla jotka ovat joutuneet maksamaan kalleimman hinnan siitä että meillä olisi kaikki hyvin.

Lumileopardi

Vihdoinkin ostin vuosikortin Ähtärin eläinpuistoon. Nyt voin myös sieltä löytää aineistoa blogiin ja tietenkin samalla myös mainostaa tätä paikkakuntamme mainiota elämyspaikkaa.

Nämä kuvat ovat lumileopardista. Se ei ole kotimainen laji, mutta hyvin harvinainen arktinen eläin.

Videolta voi ihailla sen tasapainoista ja notkeaa liikehdintaa.

Joulu vietetty

Jouluateriani nautin läheisen ystävän kanssa. Se oli yksinkertainen mutta maukas.

Joulu oli toki valkoinen mutta  vettä satoi ja pihalla oli liukasta.

Joulupäivän kunniaksi myös aurinko tuli esiin.

Olohuoneen lipaston päällä oli vaatimattomia koristeita.

Televisio tarjosi jouluisen ohjelman ohella muutakin mukavaa.

Joulukuusen tähti oli hukkunut, joten se oli tehtävä itse.

Joululauluja

Ystäväni oli ihmeissään miten näin merkittäviä esiintyjiä on saatu pienen seurakunnan kirkkoon?

Ehkä Ähtärin kirkossa on hieman erikoisen hyvä akustiikka?

Musiikki ja laulu jota kuuntelimme oli todella nautittavaa, mutta näytteet esityslistasta puhukoot puolestaan.

Oli jännittävää nähdä pianistin taikovan ääntä taidoilla ja herkällä otteella.

Laulaja oli Pohjanmaan poikia ja tosi vahva ääninen tenori.

Varpuset

Iso varpusparvi pyrähti pihaan.
Nämä olivat kai niitä laulun varpusia joita jo setä Topelius katseli ikkunasta ja kirjoitti kauniit sanat: "Varpunen on iloinen kun se löytää siemenen..."

Punatulkkukin oli eksynyt seuraan.

Lunta räystäällä

Tässä tilanne viikko sitten, kun pihaterassin katolta roikkui upea lumipatja.  Se ei ollut kovin paksu mutta sitkeyttä riitti.

Nyt ovat lumet taas kutistuneet, mutta uskon valkeaan jouluun tässä Ähtärin korkeudella.