Siili

Takapihan mieluisin asukas on minulle kuitenkin tämä ihana piikkinen köntys,

 joka ei pelkää mitään.

Sentti sentiltä se tutkii pihaa etsien sieltä pientä purtavaa.

Mieli siinä heltyy ja kun heittää kourallisen  pähkinöitä niin pian on toinenkin tulossa pihaan.

Viihtyvät ne hyvin täällä. 

Onneksi autotiellä näillä paikoin ajavat hiljaa,

mutta isommilla teillä ne helposti joutuvat onnettomuuteen.

Pienet ruokavieraat

Minulla on pieni vierasmaja täynnä toimintaa.

Sen lähellä löytyy monia maistiaisia!

Pikkuvarpuset yhä lisääntyvät.  Ne ovat nokkelia ja sopeutuvia lintuja.

Uusi asukas pihassa on akrobaattinen orava.

Sille myös pähkinät maistuvat.

Pahnan pohjimmaisena asukkaana elelee tämä piikkinahkainen siili!

Omenapuun linnut

Linnunpönttö on ollut puussa jo neljättä vuotta ja joka vuosi siinä ihan ruokintapaikan vieressä on pesinyt pikkuvarpusten perhe. 

 Pienestä koostaan huolimatta ne ovat urhoollisia sissejä ja pesintä onnistuu.

Talitiaiset ovat vakio asiakkaita.  Niille maistuu ruoka myös kesällä.

Valinnanvaraa  löytyy.  Talipallot eivät vaan ole kovin suosittuja!

Sinitiainenkin poikkesi.  Ne ovat älykkäitä ja ketteriä lintuja!

Tikkoja on nyt ollut vakioasiakkaina.

Ne ovat vähän olleet arkoja mutta tottuneet rauhalliseen liikkeeseen.

Ne ovat myös pesärosvoja. 

 Yrittävät vähän väliä kaapata pikkuvarpusen poikasia,

mutta saavat silloin  kokea melkoista kurmuutusta emovarpuselta.

Kylmien säiden takia hyönteisiä on ollut hyvin vähän,

 joten ruokinta on mielestäni yhä tarpeen.

Kotipihan kevättä

Omenapuu ei ole vielä saanut lehteä, 

mutta pöntössä on tosiaan terhakkaita asukkaita.

Siinä asuu entiseen tapaan pikkuvarpusperhe,

 joka havaintojeni mukaan antoi kerran oravallekin kyytiä!

En muista edes näiden yleisimpien kevät perennojen nimiä.

Ne ovat juuri nyt kauniita!

Kukalle istahtanut kärpänen lienee samaa mieltä.

Samoja kukkia näkyi olevan myös naapurin rouvan penkissä.

Mukavaa kun on kukkia.  

Siitä se kesä alkaa.

Nämä kukkaset kevään kylmistä ilmoista johtuen ovat olleet hyvin matalia.

Marjapensaan lehdet ova nopeasti vihertyneet

ja ruoho maassa rehottaa.

Tämä on sitä kotipihan kevättä.

Kylmä kevät

Ajelin Ouluveden uudemmalla sillalla tutkimassa kevätjäitä.

Vaikka onkin ollut kovin kylmää niin yllätyin nähdessäni järven ihan umpijäässä. 

Pilkkimiehet olivat jo kadonneet.

Kuvan taustassa vasemmalla kaupungintalo ja 

oikealla seurakuntatalo.

Sillan toisella puolellakin olivat yhä laajat jääkentät.

Paluumatkalla löysin yhden kitukasvuisen kukkasen.

Se oli tämän iloisesti solisevan puron vierellä.

Vappupäivän kunniaksi liput liehuivat tuulessa.

Takatalvi Vappuna

Takatalvi alkoi kyllä jo ennemmin.  Toivoimme lämpimämpää kevättä,

 mutta sitä ei tullut.

Välillä lumet osittain sulivat, mutta pian satoi taas uutta.

Laattatie pihalla pyytää avukseen kolaa tai katuharjaa!

Yöllä yllätti ennen Vapunaattoa valtava lumipyry,

 jota nyt sitten niskaa raapien ihmetellään.

Pian taas aurinko kaiken sulattaa!

Uurnalehto

Noin kolmekymmentä vuotta sitten tällä tontilla oli Ähtärin vanha sairaala,

 jossa minäkin olen syntynyt. 

 Sairaala on purettu pois ja parin viimeisen vuoden aikana sen tilalle on ilmestynyt mahtava hirsirakennus.

Kiinnostavaa olisi tietää paljonko ja mistä tähän hankkeeseen tulee julkista tukea?

Pihan ylimääräiset rakennelmat vaikuttavat amatöörimäisiltä ja ovat tietenkin keskeneräiset.

Jonkinlaisesta uurnalehdosta olen kuullut puhuttavan.

Ovessa lukeekin että talon omistaa Uurnasäätiö.

Asia on ehkä hyvä, mutta monikaan ei tiedä tästä hommasta mitään.

Pieni julkisuus saisi ihmiset ymmärtämään ja kysymään:

"Onko tämä minun tuhkauurnani koti?"

Lättähattu ohittaa kiskobussin

Ensin tuli uudempi kiskobussi Seinäjoen suunnalta.
Oli kuulunut puheita että vanha viiden vaunun "Lättähattu" ohittaisi sen tässä.
Sitten kellot taas kilkuttivat ja vanha kunnon "Lättähattu" saapui!
Kello oli 11.30.  Aseman kello näytti väärää aikaa.

Kunnollinen pyöräliike

Joskus 1960 perustettiin Ähtäriin pyöräliike, joka viime vuosinaan käytti nimeä  Urheilu-Ahola Oy, sitä ennen täällä oli jo toiminut Harjun pyöräliike.

Silloin elettiin noususuhdannetta pyöräilyssä.  Mopot tulivat myyntiin ja ne ostettiin pyöräliikkeiden kautta. 

 Nyt on tulossa sähköpyörät mutta tarjonta puuttuu kun ei ole kunnollista liikettä!

Kaupungin väkiluku on viime vuosina kutistunut.

Täytyy elää toivossa että asiat saisivat käänteen joka johtaisi alueen väkiluvun ja vaurauden uuteen nousuun.

Kuvassa Urheilu-Aholan liike, joka on ollut myynnissä jo monta vuotta.

Uusia yrittäjiä ei ole löytynyt ja nyt täältä puuttuu kunnollinen pyöräliike.

Eikö kukaan uskalla yrittää?

Kauppareissu

Lumikolaa ei paljon tarvittu, mutta siinähän se vielä seinäkoukussa keikkuu!

Pääsiäinen meni ohitse.  Päivä on taas kaunis ja aurinkoinen!

Pyörällä siis kauppaan.  Sää on hyvä huonokuntoisen sähköpyöräilyyn!

 

Pyörän laukut tulivatkin täyteen tavaraa.

Ähtärin Ajokaluliike

1950-60 Elis Huhtiniemi perusti Ähtäriin autokorjaamon, 

jonka nimeksi tuli Ähtärin Ajokaluliike.

Korjaamo edusti monipuolisesti Ford merkkisiä autoja hyvän noususuhdanteen aikaan.

Kerrotaan ettei yleensä rehvastellut rahoillaan,

 vaan aina valitteli: "Liike tuottaa tappioo..."

Myöhemmin liike sitten varmaan on tuottanutkin tappiota monelle,

 sillä omistussuhteet ovat vaihdelleet, 

ja korjaamon nimikin on monta kertaa vaihtunut.

Korjaamo ja liikerakennus on kuitenkin yhä pystyssä ja autojakin siellä kuulemma yhä korjataan.

Orkidea kukkii

Minulla on pari perhosorkideaa. 

 Olen tunnollisesti niitä kastellut kerran viikossa.

Vanhat kukat ovat hävinneet kauan sitten,

joten kovasti ilahdutti kun toinen niistä puhkesi kukkaan

 juuri nyt kun vietetään Suomen itsenäisyyspäivää!

Valtava lukki

Kirjoituspöytäni on makuuhuoneen ikkunaseinällä.

Se on täynnä tavaraa.  Tietokone, tulostin, lamppu ja kynäteline.

Yht,äkkiä kömpi vaivalloisesti verhon takaa iso lukki.

En ollut ennen nähnyt niin isoa, vaikka niitä täälläpäin näkee kyllä missä vain ja usein.

Hiljaa se eteni kirjoituspöydälle ja ihastui kynätelineeseen.

Jossakin se oli varmaan taistellut elämästään, koska sillä oli vain 7 jalkaa.

Yksi tärkeä jalka puuttui ja sen oli vaikea kävellä siimajaloillaan.

Kameran salamavalo ei ollut sille mieleen ja niin se poistui ikkunalle verhon taakse.

Se oli valtavan iso lukki!

Superkuu

Välillä kuu tuli pilvien takaa esiin ja välillä se katosi kokonaan.

Tänään oli esillä erikoinen tilaisuus kuvata kuvata kuuta kun se on lähellä maapalloa.

Hyvin se onnistui zoomaavalla pokkarikameralla.

Syksyn kauneus ja kauheus

Luonto valmistautuu talveen hehkuvassa väriloistossa,

joka saa joka syksy herkän ihmisen tarttumaan kameraan.

Kuitenkin jokainen syksy on kuvien arvoinen ja erilainen.

Marjat poimitaan pensaista ja nautitaan luonnonantimista,

 joita syksyllä aina löytyy.

Muutamat kukat jaksavat yhä kukkia.

Omenapuu on tiputtanut lehtensä. 

Humala seinustalla on kuollut ja takapiha odottaa haravointia.

Pian tulee lunta ja pakkasta ja siirrytään uuteen vuodenaikaan!