Kesän merkit

Lielahden lähitulevaisuudesta kertoo tämä pysäkki, jonka taulussa on vain osoite mutta ei ensimmäistäkään bussilinjaa ole mainittu. Se kertooo sen, että tähän tulee pian uusi bussilinja!

Nopeasti puiden lehdet vihertyvät ja tulee taas uusi kesä sekä linnuille uusi pesä!

Puu tiputtaa vanhat siemenensä kosteaan maahan jota aurinko lämmittää. Mustasta mehevästä mullasta kasvaa uusi elämä!

Naakat

Me ihmiset olemme tottuneet näihin pieniin varislintuihin. Niitä on Niemen tiilitalojen ja vielä pystyssä olevien tehdasrakennusten suojissa vielä runsaasti.

Ne ovat ketteriä ja älykkäitä lintuja ja ne elävät talven yli ilman ihmisen apua, mutta jos niitä ruokitaan niin ne kesyyntyvät ainakin jossain määrin.

Näin keväällä kannattaa tulla vähän nurmikoita tutkimaan. Sellaistakin ruokaa he löytävät mitä ihmissilmä ei havaitse.

Nythän sitä on etsittävä myös pesänrakennusaineita ja naakat hajaantuvat välillä joukoistaan pariskunniksi.

Museon pihamaisemaa

Tietenkin siksi, että museo oli sijoitettu vanhaan veturihalliin, oli pihakoristeeksi sijoitettu vanha entisöity höyryveturi. Tuntui mukavalta samoihin aikoihin kun Tampere oli juuri veturistaan luopunut.

Varastoituna vanhoja kunnostamattomia vetureita yhä löytyy esimerkiksi Haapamäeltä.

Olisi melkoinen kulttuuriteko ottaa näitä enemmän harrastuskohteeksi.

Lähistöllä näkyi upea silta.

Takapihlla näkyi pensaita ja hakattu puutavarakin tuoksui mukavasti.

Salon taidemuseo

Julisteesta voi nähdä miksi olimme matkanneet Saloon.

Siellä oli tämän kuuluisan amerikkalaisen valokuvaajan näyttely. Hän oli elämäntyökseen kuvannut Afganistanin, Intian, Vietnamin ja Kamputsean kansan elämää.

Kuvat oli vanhasta veturihallista rakennetussa taidemuseossa.

Salo on vaurastunut elektroniikkateollisuudesta ja sijoittanut runsaasti varoja myös kulttuuriin.

Mielenkiintoinen paikka tutkia valokuvataidetta, varsinkin kun myös itse sitä harrastaa.

Sen olen oppinut, että pelkästään hienot laitteet eivät tee valokuvaajaa vaan siihen tarvitaan taiteellista silmää.

Veturihallin kupolin alaosassa oli pieni taideaiheinen kirjasto ja diaesitys paikallisten valokuvaajien tuotteista jotka kuvasivat kansanelämää läheisesti.

Paikassa oli paljon nähtävää. Nyt näyttely on ohitse ja uskon siellä olleen runsaasti yleisöä.

Salo

Salossa on 55000 asukasta. Se on vauras kaupunki jossa on paljon elektroniikka teollisuutta. Turkuun olisi ollut täältä matkaa 52 km.

Katunäkymässä oli runsaasti pieniä liikkeitä, joissa myös poikkesimme.

Koska olimme vain päiväajelulla niin emme tarvinneet hotellia, mutta kuten kuva kertoo paikalta olisi sellainen löytynyt ihan kansainvälistä tasoa.

Matkalla pysähdyimme kun huomasimme runsaasti joutsenia pellolla. Ne olivat pysähtyneet paluumatkalla kesäpaikoilleen.

Forssan torilla

Poikettiin Forssassa matkalla Salon valokuvanäyttelyyn, josta kerron myöhemmin.

Forssa on Wikipedian mukaan kantahämäläinen 18000 asukkaan kaupunki.

Torilla sattui olemaan silloin myyntikojuja ja ihmisiä liikkeellä jonkin verran.

Tässä näkymä torin laidalta isoon kerrostaloon jonka alakerta oli täynnä liike-elämää.

Forssan kirkko on rakennettu 1917 ja edustaa uusgoottilaista tyyliä.

Forssa on ihan mukava pikkukaupunki!

Tampere talossa

Varjot olivat jo pitkiä kun menimme Tampere-talolle ilmainen pääsylippu taskussa. Siellä tiesimme kaupungin sinfoonisen orketerin lisäksi oleva muitakin esityksiä.

Taide sinänsä on minua kiinnostanut aina, mutta musiikin suhteen olen ollut kevytkenkäinen ja jäänyt näin monesta nautinnosta paitsi.

Myös tämä taivaan lintunen käveli lähinurmikolla. Sitä ei luokitella edes linnunlaulun tähtikaartiin kuten sen lähisukulainen Mustarastas.

Se on kuitenkin elävä todiste siitä, että pahalla äänellä pärjää parhaiten.

Itse esitystä ei saanut kuvata, mutta väliajalla otin kameran näyttääkseni millainen huone on tämä Tamperetalon suuri sali.

Käytävällä oli mahdollisuus nauttia pientä välipalaa ja seurustella tutttujen kanssa.

Paikalla oli myös vieraileva orkesteri ja lopulta heidän yhteisesityksensä oli mielettömän upea.

Mainittakoon että esitystä johti nainen.

Ratapihan näkymiä

Juuri tällä paikalla oli vielä muutama vuosi sitten aika hyvin entisöity veturi.

Se oli vielä niitä höyryllä käyviä yksilöitä, joka sopi hyvin tähän maisemaan, mutta jostakin syystä se sitten myytiin varmaan halvalla jonnekin yksityiseen käyttöön.

Alla ollut pieni ratapätkä on saatu hyvin häivytettyä ja maisema on silti ihan hyvä ilman veturiakin.

Tämä kuvakulma Tampereen postitalolle tekee sille oikeutta ja se näyttää ihan itsensä kokoiselta.

Takana ihan lähellä ovat lähtölaiturit moneen suuntaan.

Kalustoakin sattui olla kivasti näkyvillä.

Kun kääntää pään kohtaa hotellinäkymiä, joita suunnitellaan yhä lisää

Tampere tunnetaan kaikkialla maailmassa ja vetonauloja turisteille tarvittaisiin jotta hotelleissa olisi myös asukkaita.