maanantai 31. lokakuuta 2011

Lämmintä syksyä


Vielä ei ole satanut lunta, mutta pian on syksy taas ohi ja saapuu talvi.
Olen siihen varustautunut.  Mökki on talvikunnossa ja uusi lumikola on ostettu.  (Olin tosin Mikko Keskisen ensimmäinen lumikolan ostaja:)
Tässä vielä pari syksyistä kuvaa, jotka molemmat on otettu Kustavin  savipajalla.


Kovin on syksy ollut lämmintä ja märkää.
Maisemat piirtyvät hienosti vesilätäkön pintaan.



perjantai 28. lokakuuta 2011

Venesatama Kustavissa


Kustavi on hyvin merenläheinen paikka. Sieltä on hyvät yhteydet kauniiseen Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle, mutta täytyy olla vene.


Veneet ovat aina minua kiinnostaneet. 
Syy siihen kuitenkin lienee niiden eksoottisuus, koska olen tällainen Keskisuomalainen maakrapu.


Venerannassa oli myös sauna, jossa miehille ja naisille oli omat osastot. 


Ymmärrän kyllä että pelkkä hieno vene ei merellä riitä, vaan täytyy osata monia asioita, kuten suunnistamista ja kykyä ottaa mukaan oikeat varusteet mahdollisia ongelmia varten. 
Kuitenkin hieno vene merkitsee perheen kesänvietolle mahdollisuutta olla lähellä luontoa.


Oli myös puisia pienpurjeveneitä, jolla olisi mukava harjoitella.


Niitä oli satamassa monta ja ne olivat myös erittäin kauniita.
Ei tarvitse soutaa kun tuuli kuljettaa.
Ekologinen ratkaisu pienkalastajalle.


Kyllä Kustavi on mukava paikka elää ja viettää myös vapaa-aikaa.
Pian ovat nämä Kustavi kuvat lopussa, mutta uusia on jo otettu muualta, joten kaikki hyvin.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kynttiläpajan myymälä


Savipajan yhteydessä toimi myös toinen paja jossa valmistettiin kynttilöitä.


Myös sen yhteydessä toimi monipuolinen myymälä. Tässä harvinaisia sinkittyjä ämpäreitä!

Kynttilöiden ohella löytyi kaikenlaista muuta kirjavaa tavaraa.

Ulkoseinää koristi yhdestä puusta veistetty taideteos.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Paja

Pihassa oli myös vanha kunnon paja, jossa ennen tehtiin tarvekaluja ja karkaistiin viikatteita.


Sisäpuolella oli ahjo, alasin ja muita pajaan liittyviä työkaluja.



Nurmikon koristeena oli vanha sivuvaunullinen moottoripyörä.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kustavilaista keramiikkaa


Hienossa blogissa esitellään myös  käsitöitä ja keramiikkaa.
Minulta se on usein unohtunut, mutta nyt kun tultiin Kustavin keramiikkapajalle, niin tilanne muuttui.
Keramiikkapaja lienee ollut aikoinaan myös tavallinen maalaistalo, joka sittemmin on muutettu  saven ja saippuan tuotantoon.
Kesällä siellä parveilee innokkaita turisteja, mutta nyt oli jo liian syksyä ja aika hiljaista.


Pihahyllyilläkin oli kuppi poikineen.  Ne olivat kuulemma sekundaa ja niitä myytiin halvemmalla.
 Laadusta huolimatta niistä täytyi maksaa enemmän kuin rihkamakaupassa.


Sisäpuolella oli sitten tarjolla monenlaista tavaraa.


Nämä kupit olivat kauniita, monipuolisia ja houkuttelevia.


Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.


Jotakin tuli ostettuakin.  Tälläkin hetkellä jääkaapin ovea koristaa puinen pieni "Kustavi" majakka joka pysyy kiinni magneetin avulla.


maanantai 17. lokakuuta 2011

Kilipukkeja


Maatalouden muuntuessa hiljalleen maatilamatkailuksi on moniin paikkoihin otettu vuohia ja kilipukkeja.
Ne ovatkin viehättäviä kavereita ihmisille, mutta tuottoisuudesta en tiedä. 
Kutunjuusto on ainakin ihan hyvää.


Kuten kuvasta näkyy  päällikön paikka on vähän ylempänä.


Paikka oli Kustavin Savipajalla.
Siellä olevat kotieläimet kuten ihmisetkin olivat miellyttävä tuttavuus.


lauantai 15. lokakuuta 2011

Hellevin ja Teemun talo


Pihapuutarhasta löytyi vielä upean kauniita mansikoita, vaikka oli jo syyskuu puolivälissään.
Teki mieli koskea ja kysyä: "Onks nää aitoja?"


Ystävilläni oli mukava omakotitalo, jossa kelpasi asua.


Takapihalta löytyi myös vanhanaikainen kunnon maakellari, joka edelleen oli käytössä.


 Tässä istuu tyytyväisenä talon hiiripoliisi, josta onnistuin ottamaan kuvia vain Zoomilla. 
 Kissa oli kuitenkin muuten ystävällinen, mutta se ei halunnut olla "linssilude."

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Kanitarha


Kanit ovat pitkäkorvaisia ja vilkkaita  kavereita, niillä on suuret silmät ja ne lisääntyvät nopeasti.


Ne olivat tottuneet saamaan yleisöä ja näki selvästi että ne halusivat esiintyä.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Merenranta kahvila


Kustavissa on paljon nähtävää.


 Kaikkialla näkyy meri ja meren läheisyys. 
Paikka on kuitenkin  aika vähäväkinen  ja monet palvelut perustuvat kesän runsaaseen turismiaikaan.
Tämäkin kahvila oli meren rannalla.


Palvelu oli ystävällistä ja paikka viihtyisä.


Vaan huonosti tunsivat setelirahan arvon kun niitä roikkui katostakin.
Niitä oli tietenkin monista maista, mutta niiden kokoamiseen oli kyllä tarvinnut olla ihan oikea keräilijä.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Lossi


Täällä saaristossa kulkee vielä lossejakin, vaikka on isoja siltojakin rakennettu.


Vartsalan lossi kulkee tunnin välein, joten ei täällä ole mitään kiirettä.


Joskus myös isot veneet  tulevat lossiin mukaan.


Rantamaisemat ovat ihan kivoja.


Pian oli matka kuljettu, jolloin lossi tyhjeni ja otti paluusuuntaan matkaavat kyytiin.



torstai 6. lokakuuta 2011

Itämäen Talonpoikaiskartano


Lyhyellä vierailulla saimme tilaisuuden tustua monipuolisesti Kustaviin.  Tämä kartano on peräisin  Ruotsin vallan ajoilta. ja siellä on käynyt monia Suomen historian tärkeitä henkilöitä.



Flemingien metsästysmaja oli päässyt hieman rapistumaan ja puukin oli kaatunut sen päälle.  Uudet omistajat ovat kuitenkin tarmokkaasti  yrittäneet kunnostaa tilaa.


Kustavissa on yksi luonnonvarainen järvi, joka sijaitsee 4 metriä merenpinnan yläpuolella.  Tämä sensijaan pieni puhdasvetinen lammikko pihamaastossa.


Oli meillä heti aluksi viehättävät vastaanottajat.


Luhtiaittakin oli ihan kunnossa.


Kivinavetta oli kuulemma rakennettu 1700-luvun lopulla.


Sen asukkaat olivat kartanolla vain kesäasukkaina.
Mukavan pörröisiä lampaita, jotka tuli heti meitä tervehtimään.


Pian jäi talo taakse.
Vielä oli Kustavissa paljon nähtävää.



tiistai 4. lokakuuta 2011

Kasvitarha Kustavissa


Pikkuserkkuni oli puolisonsa kanssa jo  vuosia hoitanut pientä muovinalaista kasvitarhaa. Hänelle se on ihan luontainen harrastus kun on ollut jo lapsena maalaistalon tytär.


En maistanut viinirypäleitä, mutta ystäväni vakuutti niiden olevvan tosi maukkaita.


Onko kukaan kuullut Kotimaisista paprikoista?
Tässä niitä on.


Mikäs keltainen pikkukurpitsa se siellä?


Tässä olisi vähän isompi.  Ihan sylissä kannettava ihanuus.
Syyskuu oli vasta puolivälissä.

Muokkasin varovaisesti blogini ulkoasua tavoitellen pientä vaihtelua toivottavasti saan kommentteja.
Myös moitteet otan mielihyvin vastaan.