tiistai 27. lokakuuta 2015

Syksyn kultaa


Syksy tuli taas lähes normaaliin tapaan.  
Mitään äkkijyrkkää ei tapahtunut.
Yöt kylmenivät, oli pieni myrsky ja vähän vettäkin satoi.


Vielä vihreät syreeninlehdet saivat kauniin sokerihuurteen.


Vesirännin alla olevaan vesiämpäriin tuli tuuman paksuinen  läpinäkyvä jääkansi.



Aroniapensaan lehdet taipuivat syvään kumarrukseen mustan marjataakan alla.
Kuva on tosin jo vanha sillä marjat on poimittu ja värikkäiksi muuttuneet lehdet ovat pääosin tippuneet nurmikolle,
 josta ahkerat kädet ne ovat haravoineet!



sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kissa puussa


Naapuritalossa asuu 5 perhettä.
Tämä kissa näkyy siellä milloin kenenkin ikkunalaudalla.
En tiedä kuka sen omistaa.
Jos jättää oven auki niin erittäin halukkaasti se  tulee myös sisälle.
En tiedä sen nimeä,
mutta se tuntuu erittäin kesyltä.
Ruokin lintuja pihassani ja toisinaan tämän kissankörilään saalistusvietti tuo sen läheiseen omenapuuhun kyttäämään pikkulintuja.
Annan sille lempeällä kädellä kyytiä, 
mutta ei omenapuusta niin vain alas pääse.
Ylös pääsee helpommin!


perjantai 23. lokakuuta 2015

Rastaita takapihalla


Rastaat ovat myös viehättäviä lintuja, 
vaikka niitä inhotaan ja vainotaan.
Ne ovat tehokkaita marjavarkaita ja ovat onnistuneet astumaan ihmisen varpaille hänen reviirillään.


Nykyään myös mustarastaat ovat yleistyneet ja niitä näkee talvellakin ruokintapaikoilla.
Harva on kuitenkaan kuullut mustarastaan kaunista laulua.
Sitä kuulee keväällä ja on todella nautittavan kaunista.


Muistelen että mustanokkainen mustarastas on naaras.


Minulle rastaat ovat yhtä arvokkaita luontokappaleita kuin muutkin linnut.
Tällä kertaa niiden herkkua olivat maahan tippuneet omenat.



torstai 22. lokakuuta 2015

Amiraaliperhonen



Useana kesänä olen sattunut näkemään näitä perhosmaailman lentotaitureita.
Ei vaan aikaisemmin ole ollut kameraa mukana.
Toissakesänä ihan  kotipihassa oli,
 mutta olin liian hidas ja se ponnahti lentoon.
Nyt olimme minun mökillä teräväsilmäisen veljeni kanssa.
"Katso miten upea perhonen!" hän huudahti.
Otin nopeasti kameran taskustani ja onnistuin ottamaan useita kuvia,
mutta sitten se kohosi siivilleen ja katosi maisemasta.

Amiraaliperhonen (Vanessa Atalanta)
Kuvat on otettu Ähtärissä  4.10. 2015.  Kello 12.45.




keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Pihlajavedentien silta


Sitten ihan lähellä Ryöttöä tuli vastaan tämä Pihlajaveden tien silta.
Inhanjoki virtaa tässä kohtaa leveänä.
Tie jatkuu Keuruulle päin ja maakunnan rajalla nimi muuttuu Ähtärin tieksi.


Maisema on todella upea!
Molemmilla puolilla on vielä pienempiä siltoja.
Niitä aion tutkia keväällä tarkemmin,
mutta tämän kesäiset siltakuvat ovat nyt tässä.



tiistai 20. lokakuuta 2015

Inhantehtaantien silta


Inhanjoki on noin kaksi kilometriä pitkä,
 jota myöten vesi virtaa Hankavedestä Ouluveteen.


Silta on kaunis,
 vaikka hyvin samankaltainen kuin muutkin alueen sillat.


Lähellä olevan teollisuustaajaman rakennukset näkyvät hyvin.
Nykyään entinen ruukki tunnetaan Buster merkkisistä alumiiniveneistään.
Läheltä löytyy myös Suomen erikoista arkkitehtuuria.
Siellä on nimittäin turistien ihailema Inhan pytinki,
josta olen joskus aiemmin myös tehnyt postauksen.




torstai 1. lokakuuta 2015

Moksun silta



Matka jatkuiNääsinsalmelta Myllymäelle päin

 ja pian tulinkinMoksunsillalle.
Sillan alla virtasi hyvin hitaasti
Niemisjoki päätyen Moksunlahteen
 ja Hankaveteen.


Myös täällä kulki vierustalla rautatie.
Ilta oli hitaasti tummentumassa ja puunlehdet kelluivat rasvatyynessä vedessä.


Maisema oli todella kaunis kun siniset pilvet
ja mustat puunlatvat heijastuivat vedestä.




Silta oli jykevää tekoa ja ulvoen siitä meni ohitse
Jyväskylään suuntautuva liikenne.



Päätypylväässä oli vuosiluku 1961.
Tämäkin siltaoli siis jo yli 50-vuotta vanha.


Sitten taas palailin liikenteen seassa Niemiskyläntielle
josta alkoi pyörätie.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Nääsinsalmen sillat


Nääsinsalmi on 500 m. pitkä salmi jota myöten vesi valuu Välivedestä Hankaveteen.
Yläkuvassa näkyy silta,
  jota myöten virtaa liikenne  Tie numero 18. myöten Myllymäelle ja sieltä edelleen Jyväskylään.


Vierellä kulkee hyväkuntoinen pinnoitettu pyörätie,
joka yhdistyy Niemisveden tiehen.
Tässä on rakennettu salmen yli toinenkin silta, 
joka kantaa hyvin myös kevyen autoliikenteen.


Minun matkani pysähtyi tälle sillalle,
koska olin sähköpyörällä liikkeellä.


Maisemat isolle sillalle päin olivat upeat!


Toisella puolella näkyi Salmelan talo, 
joka 1940-50 luvuilla oli toiminut Inhan asemaseudulla kouluna.
Nykyisin Salmela toimii asuntokäytössä.
Alunperin talo on rakennettu 1800-luvun lopulla.
Viihtyisän näköinen paikka!


Samalla puolella kulkee vielä kolmaskin silta,
jota pitkin kulkee nykyisin kovin uhanalainen junaliikenne.
Taustalla avautuu Hankavesi.



perjantai 25. syyskuuta 2015

Ähtärinsalmen silta


Ähtärinjärvi on 29 km pitkä ja 1-3 km leveä.
Se ulottuu kolmen kunnan alueelle etelä-pohjoissuuntaisesti.
Eteläreunasta salmen kautta vesi virtaa Väliveteen.

Ähtärinsalmen silta on kohtuullisen upea nähtävyys.
Salmen rannalla on runsaasti veneitä ja betoninen veneluiska,
josta voi veneen helposti laskea trailerista veteen.


Olen käynyt täälläkin lähivuosina onkimassa.
Pieniä ahvenia ja särkiä tulee runsaasti.


Taustalla puiden takana heijastuu Välivesi.


Kirkolta sillalle on matkaa noin 5 kilometriä Itä-Ähtärin tietä.
Seutu on kumpuilevaa metsämaastoa.



keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Virtaintien silta


Uusi Virtaintie rakennettiin 1980-90.  Siitä tuli 207 kilometriä pitkä ja sitä kutsutaan virallisesti nimellä kantatie 68.
Se alkaa Virroilta ja päättyy Pietarsaareen.
Tämän tien yhteyteen rakennettiin Ouluveden ylittävistä silloista suurin.  
Sen pituus on yli 250 m.


Silta on modernisti rakennettu.
Sen sivulla on hyvä kevyen liikenteen väylä ja molemmille sivuille on istutettu koivuja ja tervaleppiä.


Silta on pääosin rakennettu täytemaalle,
mutta  keskellä on kaista jota myöten vesi pääsee virtaamaan ja liikenne mahtuu kulkemaan järven alueella.


Kaunis maisema Ouluvedellä.



maanantai 21. syyskuuta 2015

Laajantien silta


Laajantie saa oikeastaan alkunsa Ostolan tiestä ja jatkuu pienenä kiemurtelevana soratienä aina Keskisen kyläkaupalle asti Tuuriin.
Tien varrella on pientä asutustakin,
mutta myös korpimaisemaa ja kallioita.
Tie seurailee rautatietä ja sen nimikin muuttuu muutaman kerran matkalla.


Laajantien silta on yksi Ouluvettä ylittävistä silloista ja on niistä pienin.
Maisema on rehevää.
Joskus olen istunut täällä ongella ja nauttinut upeista maisemista!
Liikennettä ei ole todellakaan paljon,
vain joskus hurahtaa auto ohi.
Matka sillalle Ähtärin keskustasta on hyvää tietä vähän yli kilometri.


Yritin ottaa kuvaa myös sivusuunnasta mutta tämän esteenä oli taustalla iso kyltti  "YKSITYISALUE."
Onneksi silta on kuitenkin yhteisessä käytössä.


sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Meijeritien silta




Meijeritie on saanut nimensä Ähtärin  uuteen asemakaavaan
 jolloin  muodostettiin Pöyhösen ja Pellonpään alueille iso asuinalue,
joka koostui rivitaloista ja omakotitaloista.
Tien varrella on entinen meijerirakennus,
jossa ennen jalostettiin alueelta kerättyä maitoa.
Aikaisemmin tämä tie oli Virtaintie,
mutta silta ei ole muuttunut paljoakaan.


Tämä alue kuuluu ehdottomasti Ähtäriin kauneimpiin ja tänne sillalle kannattaa tulla ihailemaan auringonlaskua puolipilvisenä kesäiltana.
Tämä oli minulle lapsuudessani tärkeä paikka ja usein kävelin kivisellä sillankaiteella,
vaikka se oli tietenkin kiellettyä leikkiä.

perjantai 18. syyskuuta 2015

Kaijantien silta


Sähköpyörällä liikkuessani olen ottanut valokuvia lähialueen silloista,
ne ovat pääasiassa varsin tavallisia,
joten postauksen voi tietenkin ohittaa mikäli ei enää kiinnosta.
Kaijantien silta ylittää Vääräkosken uoman lähellä entistä kartonkitehdasta, 
joka nykyisin on suojeltu kohde mahdollista matkailua varten.


Vääräkoski on lyhyehkö joki, 
joka erottaa Ouluveden Perännejärvestä.
Kaijantien varrelta löytyy kaunista maalaismaisemaa ja jopa lentokenttä!


Nykyään sillan alueella kasvaa rehevää metsää,
jossa muutama vuosi sitten oli myös majavia.
Joen rannalla vieläkin  löytyy majavien kaatamia valtavia puunrunkoja.


Tämän joen partaalla pikkupoikana ongin ensimmäiset kalani ja kosken alapuolelle meinasin myös hukkua.
Onneksi virta vei matalampaan kohtaan ja selvisin pelkällä säikähdyksellä.




tiistai 15. syyskuuta 2015

Armonkallion iltarusko


Elettiin syyskuun alkupäiviä kun olin ystäväni luona Tampereen Armonkalliolla.
Aurinko laskeutui mailleen.
Muutamia pilviä purjehti taivaalla.

Silloin otettiin kamerat esiin ja mentiin läheiselle Lapinlahteen vievälle sillalle,
joka on nyt rakennettu uudelleen.
Sitten erilaisilla zoomauksilla  yritettiin ottaa kuvia.


Joukossa oli oikeastaan vain hyviä kuvia siihen asti kun aurinko kokonaan laski.
Sitten tuli hämärämpää.


Tämä kuva on heti auringon laskun jälkeen.
Taustalla näkyy Ylöjärven TV-torni.


Monet harrastajat olivat saapuneet paikalle.


Taivaan pilvistä ei kahta samanlaista kuvaa löydy.
Niitä kannattaa aina kuvata.
Armonkallio on kovin rakennettu paikka,
mutta kauniit ovat maisemat Näsijärvelle päin!