sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Pihlajaveden erämaakirkko


Joskus kauan sitten kuulin puhuttavan Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevasta erämaakirkosta.  
Oli kaunis heinäkuun päivä kun sitten toteutettiin ystäväni kanssa suunnitelma tutustua siihen ja muutamaan muuhunkin lähalueen kirkkoon.


Vaatimamattoman näköinen kivi ja siinä oleva metallilaatta oli 1862-1867 aikana nälkäänkuolleiden ihmisten muistolle.
Teksti oli jo kovin himmentynyt, mutta kuitenkin vielä luettavissa.


Vieressä oli hirsinen suojarakennus jossa lepäsi kirkkovene.
Tällä alueella ne olivat aikoinaan yleisesti käytössä kaikissa kirkoissa.


Pieni puucee kirkon takana oli sisältäkin erittäin siistissä kunnossa ja kertoi siitä että paikasta yhä huolehdittiin.


Monet haluavat järjestää täällä mittaviakin perhejuhlia ja siitäkin isompia tapahtumia varten on pihassa uudempi rakennus, joka toimii tarvittaessa esimerkiksi kioskina.


Jykevä sammaloitunut kiviaita on mukavaa katseltavaa.


Kirkon jykeviä hirsiä oli paikoin uusittukin kuten kuvasta näkyy.


Mukavaa oli poiketa tähän legendaariseen kirkkoon.
Sitä vaan ei ymmärtänyt, miksi kylään oli myöhemmin rakennettu uusi kirkko tämän tilalle?

6 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Muutama vuosi sitten saimme todistaa ystäviemme vihkimistä tässä kirkossa. Muistan erityisesti huomattavan kauniin vihkiriyjyn. Tilasuudesta ei draamaa puuttunut, sillä jostain oli päässyt sonnilauma irti ja ne ympäröivät kirkkoväen, joka ei päässyt ulos ja sitten...

Niko L. kirjoitti...

Hieno kirkko ja hienoja kuvia. Tuolla pitäisi joskus käydä.

Sulo Heinola kirjoitti...

Leena Lumi
Kirkko onkin ihan ihanteellinen unohtumattomia tapauksia ajatellen, mutta sonnilauma pihassa on kyllä varmaan järkyttänyt hääväkeä.

Niko L.
Kirkko on kyllä hieno. Valitettavasti ei päässyt käymään sisäpuolella kun ovet olivat lukossa.

Reijo Hynynen kirjoitti...

Kun kirkko rakennettiin1780, niin oli lupa vaan saarnahuoneelle, mutta pihlajavetiset rakensivat kuitenkin kirkon. Silloinen Keuruun kirkkoherra Indrenius sai nuhteet tuomiokapitulilta, kun oli antanut moisen luvattomuuden tapahtua. Tuolloin oli Pihlajavedellä asukkaita vajaa kolme sataa, kaikki olisi mahtunut kerralla kirkkoon. Väkiluku kohosi nopeasti. 1800 luvun puolivälissä oli varmaankin n. 500 - 600 asukasta, ehkä enemmänkin. Tästä johtuen tuomiokapituli antoi määräyksen suuremman kirkon rakentamiseksi, että väki sopisi kirkkoon. Mutta kirkon paikasta kinasteleminen ja nälkävuodet viivästytti rakennuspuuhia, niin että kirkko valmistui 1870. Jos olis uskottu esivaltaa, niin Pilajavedellä olisi nähtävästi jossain päin vielä rukoushuonekin. Tällaista tietoa kaikessa lyhykäisyydessään. (lähde Pertti Jartti)

Jarmo Ahonen kirjoitti...

Huomasitko siellä kirkon sivukammiossa, jossa rahvas oli, niin penkkirivien päässä seinällä näkyvät vieläkin ihmisten "varjot". Sitten jos jatkaa tietä eteenpäin kirkon ohi välittämättä tie päättyy merkistä, niin tulee kosken ylittävälle katetulle puusillslle.

Ritva Leino kirjoitti...

Hääauton koristekukat ainakin maistuivat hyviltä tuolle karjalaumalle. Ritvaliisa