lauantai 21. toukokuuta 2011

Gaija

 Tie Kaijaan  oli minulle tuttu jo poikavuosiltani. Muistin siellä silloin olleen vanhainkodin jossa tuli myös joskus käytyä.

Nyt oli paikan nimi hieman muuttunut.
Tie paikkaan kääntyy ennen Vääräkoskea Virtaintieltä.
Ensin tulee vastaan Kaijantien silta josta se kääntyy karheana soratienä vasemmalle.


Rohkenimme astua sisälle taloon. Piha näytti hieman sotkuiselta, koska vanhassa talossa oli tekeillä uusi salaoja sen ympärille.
Sisällä istui nuori pariskunta joka kehoitti Minua ja ystävääni ottamaan lautasen ja syömään.

Harvoin sitä vieraalle heti tarjotaan ruokaa seisovasta pöydästä.
Oli soijapohjainen pääruoka ja runsaasti salaatteja.

Talossa näytti olevan erilainen elämänfilosofia. Kunnioitettiin vanhoja arvoja ja niiden kanssa osittain myös elettiin.


Enää eivät ihmiset olleet vanhoja vaan nuoria jotka ajattelivat elämää ruohonjuuritasolta.
Talossa oli myös kunnollinen laitoskeittiö


 Olohuone oli varsin tilava.



 Meidät opasti iltanuotiopaikalle eräs nuori nainen joka oli täällä kurssilla.
Olipas siinä mukavannäköinen sahapukki!


Palatessa näimme mielenkiintoisen laitteen.
Monet nuoret eivät sitä enää tuntisi?
Tämä on kone jolla voi tehdä perunajauhoja!


Sauna oli hiljattain rakennettu osittain kelohonkainen ja tosi upea.
Perustukset näyttivät vähän keveiltä.
Muuten saunasta oli suora reitti laiturille ja järveen.


Rannasta oli hieno näkymä Ouluvedelle.
Poislähtiessä juttelimme pitkään nuoren rouvan kanssa, joka oli kahden rasavillin lapsensa kanssa tullut juuri töistä pellolta.
Ihmiset talossa edustivat todella uutta ideologiaa, mutta he myös tiesivät että se merkitsee kovaa työtä.

Osa väestä käy töissä myös muualla ja tiloihin sopii asumaan noin kaksikymmentä perhettä.

Ei kommentteja: