Säästin yhden ruusukuvan vielä tällekin päivälle, koska tiesin vielä jatkavani tarinaa Hatanpäältä.
Kahvila oli kuin museo. Sitä ylläpitävä perhe oli nähnyt paljon vaivaa tarjotakseen Tampereen lukuisille turisteille ja myös muille ihastuttavia elämyksiä.
Nämä vanhat kunnon huonekalut olivat löytäneet oivallisen sijoituspaikan.
Jostakin syystä ajattelin tässä joskus olleen kartanon saunan, koska kaksiosainen kiuas kertoi tarinaa poistetusta väliseinästä.
Alueella oli runsaasti myös polkupyöräretkeilijöitä.
Näköalat ruusutarhaan olivat hyvät.
Naakatkin viihtyvät edelleen hyvin alueella ja usein näkee niiden tepastelevan nurmikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti