lauantai 4. syyskuuta 2010

Kettu

Eräänä päivänä kun avasin oven niin yllätyin kovasti kun itse kettu repolainen seisoi pihassa.
Sekin taisi yllättyä, mutta ei kyllä näyttänyt sitä mitenkään ja antoi minun ottaa valokuviakin.
Minusta on mukavaa kun on aitoa luontoa ympärillä ja haluan suojella sitä.
Kettuakin pidetään pienpetona vaikka se etupäässä käyttää ravinnokseen vahingollisia metsämyyriä.
Pian se sitten hölkötteli pihan poikki häntä suorana.
Pihan takalaidalla se vielä kerran pysähtyi. Se ei todellakaan pelännyt ihmistä tarpeeksi.
Asia voi kostautua sille karvaasti.
Viikon kuluttua sama repolainen tuli uudelleen, mutta nämä kuvat ovat ekakerralta.

3 kommenttia:

seijastiina kirjoitti...

Hyvät kettukuvat!
Ihanat!
Minä myös niin luonto ihminen, harmittelen kun mökki aika loppuu pikkuhailjaa, ja talvehtimaan kivikylään täytyy tulla, eikä ole sitä pihaa, missä noita ihanuuksia saattas tavata.
Siis on kyllä hyvät kuvat, vielä täytyy sanoa, hyvää viikonvaihdetta sinulle :D

Anonyymi kirjoitti...

Olipas todella komea kettu!
-Saija

Sulo Heinola kirjoitti...

Kiitos kommenteista Seijastiina ja Saija.
Monet asiat tallentuivat kun oli usein kamera vyökotelossa ja tänä kesänä todella sattui kaikenlaista!