23. 7. 2009 tuli sitten se päivä, jolloin suku kokoontui hautajaistilaisuuteen saattamaan äitiäni viimeiseen lepopaikkaan isän vierelle Koskuelle. Tässä on Mikael Toppeliuksen tekemä alttaritaulu, joka on Jalasjärven kirkosta siirretty Koskuen kyläkirkkoon.
Päätin tehdä tämän blogin siten, että en esittele paikalla olleita ihmisiä ja heidän kasvojaan surun hetkellä.
Tässä on minun perheeni yhteinen nauha, jossa ei näy muistoteksti:Lentelen esiin perhosen siivin,
tummiin vesiin hiljaa hiivin.
.
Aalto on hiljaa, tuuli ei pauhaa.
Levoton mieli nyt huokuu rauhaa.
Sitten veisattiin sovitut virret ja laskettiin kukkaset arkulle.
Pappi muotoili multaisen ristin arkulle.
Saattokulkue vei arkun ja Äiti kullan vähän taaempana olevalle hautausmaalle.
Kukkalaitteet asetettiin uudelleen. 
Päivä oli aurinkoisen kaunis.
Vielä kerran kuva vaatimattomasta, mutta kauniista Koskuen kyläkirkosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti