lauantai 18. heinäkuuta 2009

Lapsuuden kotini II

Kesän ollessa vielä alkuvaiheessa poikkesin taas näihin maisemiin. Serkkuni rakennustyö oli edistynyt hyvin, ja mökki riihen ja saunan väliin nousi hirmuvauhtia.
Vanhan ulkorakennuksen puusee oli alunperin pappani tekemä, mutta pinta oli maalattu ja vähän muutakin korjattu.

Vanha ja uusi istuvat hyvin rinnakkain.


Vanhan navetan seinästä löytyi sirppi, vasara puuttui.



Serkut ovat taitavia ja luovia. Tämä pikkumies on nurmikon koristeena mainio.




Mutta hitaasti aika näkyy vanhenevan talon ikkunanpielissä.






2 kommenttia:

Unelma kirjoitti...

Kaunis tuo punainen hirsiseinä, siinä on sellaista ajatonta lämpöä.

Sulo Heinola kirjoitti...

Se on totta. Nämä hirret ovat laajemminkin täynnä historiaa. Muistan kun Äiti vei minut navettaan piiloon kun tuli pommikoneita. Silloin ei ollut enää tietenkään sota, mutta pelko oli.