torstai 22. elokuuta 2013

Höyryveturi tapahtuma Pihlajavedellä


Merkittävä nostalginen tapahtuma oli kesällä kun höyryveturi kuljetti matkustajia Keuruulta Pihlajavedelle ja takaisin.
  Asiasta on ollutkin jo kirjoittelua ja kuvia, 
mutta nämä valokuvat ovat nyt ensikertaa näkyvillä.


Pitkä vaunurivi kulki veturin perässä ihan kevyesti.


Pysäkki on pohjanmaan vanhalla radalla ihan oikeassakin käytössä. Asemalla on myös useampi raide joiden ansiosta tässä voivat junat ohittaa toisensa.




Ihmisiä oli kuin markkinoilla.


Asemarakennus on myyty yksityisille, 
mutta on varmaan suojeltu rakennus ja on sitä lähiaikoina kunnosteltukin.


Makkarat ja limonadit tekivät kauppansa!


Kyläyhdistyksen seniorityttö esitti runonmuodossa tarinaa millaista on tulla vanhaksi.


Mukava tapahtuma ja monelle ainutkertainen kokemus.  
Kysyin veturinkuljettajalta montako toimivaa höyryveturia suomessa vielä on?
Hän laski niitä sormillaan ja sanoi: "Yhdeksän."

Tässä linkki aikaisempaan kirjoitteluun aiheesta:

http://ritvaliisa.blogspot.fi/2013/08/hoyryveturi-pihlajavedelle-22.html




maanantai 19. elokuuta 2013

Multian koskimaisemaa


Matkalla Multian kirkolle poikettiin ihailemassa erästä kaunista koskimaisemaa, joita täällä Keski-Suomessa on runsaasti.  


Samaan aikaan kun väestö on pakotettu etsimään työtä ja elinkeinoa etelämmästä Keski-Suomen luonto säästyy saasteilta.
 Kalavedet ovat puhtaat ja paikkakunnan jäljellä olevat asukkaat 
huolehtivat kalavesistään hyvin.


Tässä oli pieni mukava levähdyspaikka jossa saattoi istahtaa syömään retkieväitä katoksen alle.


Risteyksessä oli opastekartta.


Tähän aikaan kesästä matkailijat kansoittavat leirintäalueita.  
Matkailijat tuovat mukanaan myös uusia elinkeinoja ja rahaa.


Heitä varten maisemat säilytetään hyvässä kunnossa ja rakennetaan portaita.


Siellä se kirjolohia kuhiseva koski yhä virtailee ja paikalle oli mukava pysähtyä.
Lopuksi laitan vielä pienen linkin näihin Multian maisemiin:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=140327&lan=fi

perjantai 16. elokuuta 2013

Karhukallio


Kävelyreitin loppupäässä tulee vastaan eläinpuiston kunkkujen leikkipuisto.
 Vielä kierroksen loppuun mennessä on kuitenkin pieni alamäki ja pitkä ylämäki.


Kukaan ei voi pysähtymättä ohittaa näitä kavereita!


Oli tiedossa, että eläinpuiston hoitajan piti näihin aikoihin tulla paikalle ruokapussi mukanaan. 
Karhutkin näyttivät hyvin sen tietävän.


Karhut kuuluvat kanta-astujiin kuten ihmisetkin ja ne osaavat hyvin kävellä kahdella jalalla.


Eläinpuiston kävijöitä on kaikkialta suomesta ja ulkomailta.  Mistähän päin oli tämä perhe?


Siinä emokarhu poikasineen rivissä. 
 Poikaset ovat vuodessa kasvaneet lähes täysikasvuisiksi.
Isäkarhu oleilee vielä toisessa aitauksessa.

26 elo 2012



tiistai 13. elokuuta 2013

Korpikirjasto


Lähellä Pihlajaveden pientä kylää oli opaste Korpikirjastoon.
  Kaikki erikoiset asiat ovat minua aina kiehtoneet. Poikettiin sitten ystäväni kanssa pienelle kylätielle, joka jatkui kovin kauan ja johti meidät yhä syvemmälle korpeen.
  Epäuskokin olisi tullut ellei pitkin matkaa olisi kirjallisuuteen johtavia tauluja poikkeavien teiden risteyksissä. 
Lopulta tulimme pihaan jossa oli runsaasti valmiita ja keskeneräisiä rakennuksia.


Vähän epäuskoisina katselimme paikkaa. 


Kaukana ihmisasutuksesta löytyi merkillinen paikka, joka todella olikin ihan laadukas kirjasto.


Merkillinen kylä tämä Pihlajavesi?


Hyllyillä oli järjestettynä tuhansia kirjoja joita saattoi myös lainata.


Kirjastossa oli kotoinen henki. Se todella oli oikea korpikirjasto!


Kirjaston johtaja kertoi meille paikan historiaa.


Toisaalta löytyi myös pieni kahvila jossa saattoi juoda edulliset pullakahvit.


Korpikirjaston kätköissä oli monenlaista nähtävää ja paikan laajentamiseksi oli suunnitelmia.


Meidät kutsuttiin vielä uudelleenkin ihmettelemään tätä kaikkea ja varmasti poiketaankin!


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Eläinpuiston kuvakulmia


Poropapalle on kasvaneet hirmuiset sarvet! Onneksi ne sitten myöhemmin syksyllä saa pudottaa pois, mutta mukavaa on olla hirvipapan kanssa eläinpuiston ehdottomia kuninkaita.


Näätäkuvia on vaikea ottaa kahdestakin syystä.  
Ensimmäinen syy on tiheä verkko ja toinen on tämän eläimen nopea tempramenttinen liike jossa kuvaaja jää aina jälkeen!


Susia on helppo kuvata kun ne jolkottelevat kalliollaan.
  Joskus helteisenä kesäpäivänä ne eivät tosin liiku mihinkään.


Kettu on kaunis eläin., joka usein juoksee häkissään edestakaisin pysähtymättä.
Nyt se kuitenkin kuvaajan mieliksi antoi ottaa poseerauskuvan.


torstai 8. elokuuta 2013

Haapamäen kirkolla


Poikettiin myös Haapamäen kirkolla.
 Haapamäki on tullut tunnetuksi merkittävänä risteysasemana, joka nykyisin on hiljentynyt uusien ratajärjestelyjen vuoksi,
 mutta kirkko on tässä Keuruulaisessa kylässä hyvin hoidettu ja kaunis.


Pieni punainen kappeli on lähellä kirkkoa hautausmaan vieressä.


Kaunis portti kutsui kulkijaa. 
 Tien toisella puolella oli ilmeisesti koulurakennus jossa oli huomattava remontti.


Hautausmaa oli kaunis ja hyvin hoidettu.



Kirkon seinärakenne oli erikoisen tukevasti rakennettu.


Pääovi oli valitettavasti suljettu, joten sisällä emme voineet ystäväni kanssa siellä poiketa.



keskiviikko 7. elokuuta 2013

Rekolan hautausmaa



Etsiessämme ystäväni kanssa Pihlajaveden vanhaa kirkkoa löysimme tämän erikoisen hautausmaan jonka ainoa rakennus oli tämä pieni vaja.


 Hautausmaa oli vain aukko keskellä synkkää metsää ja sitä oli hoidettu tekemällä ruohonleikkurilla mutkaisia käytäviä alueelle.


Suurin osa haudoista oli hyvin vanhoja 1800-luvulta asti, mutta löytyi myös melko uusia ja sukuhautojakin löytyi.


 Lukuisasti löytyi valurautaisia erittäin koristeellisia muistomerkkejä.
Mielenkiintoinen paikka jossa ihmisen oli varmasti hyvä levätä maallisen vaelluksensa jälkeen!

http://pihlajavesi.keuruu.fi/20062007/kesa2007/srktalo/vanhahautausmaa.htm



maanantai 5. elokuuta 2013

Eläinpuiston erikoiset



Eurooppalainen biisoni oli vähällä hävitä ihmisen metsästysvietin ansiosta.  Onneksi nyt niillä on jo oma kanta luonnossakin.


Kaikkia lintuja ei tarvitse pitää häkissä, sillä ne ovat sopeutuneet elämään ihan vapaina eläinpuiston asukkaina.  Korppejakin on vapaana ja häkissä, mutta vain niitä häkissä olevia on mahdollista nähdä läheltä.


Tämä naurulokki  viihtyy myös ihmisten läheisyydessä.


Lumileopardi on luonnossa vakavasti uhanalainen  laji, joten eläinpuistojen merkitys niiden säilymiselle lajin on iso merkitys.


Ne ovat tosi ylväitä isoja kissoja!


Ahma-aitaus on Ähtärissä tärkeä koska täällä olevat ahmat ovat toistuvasti tehneet pentuja ja niillä on kysyntää.  Ahmat ovat vilkkaita ja erittäin mielenkiintoisia petoja.