Lintulaudan asukkaat

Nyt kun olen kuvannut näitä lintulaudan asukkaita mitä suurimmalla mielenkiinnolla, niin tähän blogiin olen yrittänyt löytää niitä parempia.

Sinitiainen oli eksynyt talitiaisten joukkoon.

Käpytikka paljasti kauniinpunaisen alavatsan.

Sinitiainen tykkää myös talista.

Kuin myös talitiainen...

Paikalle ilmestyi myös harakka jolloin muut paikalta poistuivat.

Varpuset

"Varpunen on iloinen kun se löytää siemenen."

Tähän tapaan kirjoitteli Topelius joskus joululauluun.

Tässäpä taitaakin olla pikkuvarpusia ja yksi vihervarpunen.

Ne olivat alkutalvesta nämä kuvat. Pitkään aikaan en ole taas varpusia nähnyt.

Kova talvi on varmaan kohtalokas monille pienille visertäjille.

Käpytikka

Välillä aina tulee yllättäviä vieraita. Käpytikka tulee toisinaan usein ja joskus harvoin.

Yleensä se takoo talimakkaraa varsin innokkaasti.

Mitään reviiriä sillä ei ole vaan pikkulinnut saavat aterioida ihan vapaasti sen välittömässä läheisyydessä.

Tintit puussa

Jo syksyllä ennen lumen tuloa laitoin ensimmäiset talipallot tinttejä varten.

Välillä ne tapansa mukaan koputtelivat ikkunoita ja sitten vauhdilla omenapuuhun!

Nopeasti tuli maahan talven merkit.

Parhaat ystäväni tulivat saamaan kuitenkin vielä monet talipallot talven kuluessa.

Ouluvesi

Ähtärissäkin on Ouluvesi.

Varmaan myös Oulussa, mutta tämä Ähtärin Ouluvesi on pitkä vesistö joka jatkuu Perännejärveen saakka ainakin.

Kuvassa näkyy Pappilan vanha kiinteistö ja taustalla tupruttelee turvekäyttöinen lämpökeskus.

Ouluveden ylitse on rakennettu iso silta läpikulkevalle maantieliikenteelle.

Tämä vanha silta on myös säilynyt ja se sisältää myös monia tärkeitä muistoja.

Asutus vanhankin tien ympärille on kuitenkin vuosien kuluessa lisääntynyt.

Pöyhösenlampi

Pöyhösenlampi sijaitsee Virtaintien varressa.

Se on ruohottunut matala ja hyvin mutainen pieni lampi. Keväisin siinä on runsaasti vettä ja pienen kanavan kautta sinne tulee Ouluvedestä runsaasti kaloja kutemaan.

Usein talvella lammen jäätyessä umpeen monet kalat kuolevat hapenpuutteeseen ja linnuilla on ruokaa. Sitä varten on taustalla näkyvä koroke lintubongareille.

Lammen kuuraisella rannalla on vielä paljon nähtävää ja mukava kulkea kun eivät sääsket häiritse.

Pöyhösenlammen rannan läheisyyteen on muodostunut hiljakseen uutta asutusta ja lammesta voisi tulla merkittävä virkistysalue ja kalakeidas kun vähän ruoppaisi.

Muutoin se hitaasti kasvaa umpeen ja on vain lintujen ilona, mikä sekin on kyllä hyvä asia.

Rantamaa

Tässä on lapsuuteni kotimaisema. Kaikki on paikallaan korjattuna ja paranneltuna.

Vasemmalla reunalla on juuri serkkuni rakentama mökki.

Minulle tämä on hyvin nostalginen maisema.

Ulkopuolella edellisen rakennusryhmän on vielä vanha riihi ja sen takana tämä lähes unohdettu varasto.

Vanhassa silppumyllyssä, joka näkyy taustalla olisi helposti voinut mennä pikkupojan sormet.

Orava

Eräänä syksyisenä päivänä, kun olin jostain tulossa näin tämän ihanan kurren joka antoi ottaa kuvia itsestään.

Jotakin ruokaa varmaan löytyi tippuneiden lehtien joukosta.

Messujen julkkikset

Näissä tapahtumissa näkee myös julkisesti tunnettuja henkilöitä.

He ovat tietenkin monella tavalla ansioituneita ihmisiä.

Tekee mieli tervehtiä tuttavallisesti ja sitten huomaa, että tuttavuus onkin yksipuolista.

Varmasti julkihenkilötkään eivät innostu kaikista kuvaajista.

Kun tapahtuma oli loppunut löytyi alakerrasta kulkuväline jolla saatoimme palata kotiin.

Kirjamessujen tarjontaa

Mielenkiintoista isoilla messuilla on löytää jotain uutta ja kivaa. Paikalla oli myös runsaasti pieniä kustantajia ja heidän erikoislaatuista tuotantoaan.

Oli myös mahdollista kuljettaa mukanaan ehdotonta kulttuurihistoriaa. Kaikki ei tietenkään sovi museoihin ja nämä leimat olivat keräilijöiden helmiä!

Oli kauniita asetelmia pöydillä.

Vanhoja julisteita ja postikortteja.

Oli myös lukematon määrä uusia ja vanhoja kirjoja.

Mutta välillä oli käytävä syömässä Messuhallin mainiossa puffetissa, josta vain hyvällä onnella saattoi löytää tyhjän pöydän.

Kirjamessut

Useimmiten nykyään on tullut poikettua pääkaupungissa kun siellä on ollut alati laajenevat kirjamessut.

Paneelissa keskellä mm.

Lasse Mårtenson .

Siis ehkä ihmiset messuilevat enemmän ja lukevat vähemmän. Näin on käynyt allekirjoittaneelle.

Kirjan tekijät esittäytyivät yleisölle.

Oli myös hupaisia esiintymisryhmiä, jotka yrittivät tulla kuulluiksi monipuolisessa metelissä.

Tampereelta nääs

Ähtärin kirkkoon verrattuna Tampereen tuomiokirkko on melkoinen monumentti, mutta se onkin ihan kansallisesti merkittävä rakennus.

Alkuaan se oli Johanneksen kirkko mutta muutettiin sittemmin tuomiokirkoksi ja siihen tehtiin lähivuosina mittava kunnostustyö.

Taustalla on legendaarinen Hotelli Tammer jossa löytyy muistoja monista merkkihenkilöistä vuosien varrelta.

Tampella oli monen tytön työpaikka aikoinaan, mutta työt ovat sieltä siirtyneet muualle.

Tehtaan tiloihin on nykyisin sijoitettu mm. Tampereen käräjäoikeus.

Finlaysonilla Väinö Linna aikoinaan kirjoitteli "Tuntematonta Sotilasta"yövuorojensa iloksi.

Näin sitten talossa onkin edelleen hänelle nimetty aukio. Talon yksi lempinimi on "Siperia"ja siellä on myös Aamulehden toimitus.

Kirkonkylän historiaa

Tässä Ähtärin kirkko vähän aikaisemmin talvella ensilumien aikaan.

Vaativa kattotyömaa oli vähän kesken ja vielä suojattiin.

Onko vaivaisukko ollut joskus tämän pienen makasiinin oven pielessä?

Nykyäänhän se on kunnostettuna kirkon eteisessä.

Luulen että edessä olevassa talossa toimi -60 luvulla Ähtärin verovirasto.

Tässä talossa toimi posti, mutta jo -60 luvulla tässä pidettiin koulun jatkoluokkia.

Oltiin aika villiä porukkaa.